Kerran elämässä

Annie aikoo palata, mä sain viestin eilen
Kertoi olleensa jo liian kauan pois
Sanoi löytäneensä sen, mitä lähti hakemaan
Vaikkei lähtiessä vielä arvannutkaan
Että ikävän oppisi siellä, missä yöt on kovin lyhyitä
Missä kaikki tahtoo vain unohtaa
Että kerran elämässä kuitenkin
Tulee aika aina jolloin, on palattava kotiin takaisin
Kävin siellä missä on suolainen yö, tummat aallot rantaan lyö
Missä makea viini, eksynyttä öisin hyväilee
Missä kuu nukkuu vuoren reunalla, ja tuuli kuiskii tarinaa
Pienistä linnuista jotka koskaan ei enää, pesää tee
Ja siellä jokainen tahtoo lentää, ja siellä jokainen aina lähtee
Mutta kukaan ei koskaan pääse, mihinkään milloinkaan
Koska kerran elämässä kuitenkin
Tulee aika aina jolloin, on palattava kotiin takaisin
Vieraiden tähtien alla, vieraiden ihmisten luona
Minä vieraita tienviittoja seurailin
Minä etsin, minä löysin, suljin silmät ja kuuntelin
Kunnes viimein tunnustaa sen uskalsin:
Sitä väsyy puhumaan vierasta kieltä, väsyy aina kysymään tietä
Väsyy viimein yksin kahlaamaan