Bussi 17

Bussissa 17 ilman vaatteita
Istuu mies ja maailma silmille sylkee
Ei kukaan sano sille mitään
Ei mene lähelle hei, vilkuilee vain
Ja miehen huulet kuin äänetöntä mantraa hokee:
Älä jätä mua tähän, mua pelottaa
Tää kaikki niin vieraalta ja oudolta näyttää
Älä jätä mua tähän, mä tahdon kotiin vaan
Ja nousen pois varmasti kunhan sinne päästään
Bussissa 17 takapenkillä
Teinitytöt nauraa, vanha herra takkinsa
Tiukemmin napittaa
Joku nostaa kassit syliin
Äiti lapsen silmät kädellään peittää
Ja mies vain mantraansa jatkaa:
Älä jätä mua tähän …
Bussissa 17 on tänään kuskina kai kuolema
Ja halki kaupungin hän eksyneet ohjaa
Näitä revittyjä sieluja ilman vaatteita
Ja kuka uskaltaa kuulla kun peilikuva kuiskaa:
Älä jätä mua tähän…
Älä jätä mua tähän…