Tuulen Tytär/ Soturin Tie

Kuule kuinka tuulen tytäare
Laulaa kaunista lauluaan
Kuinka henkäyksensä
Lumpeita hiljaa liikuttaa
Syvään vihreään silmien noiden
Valo tähtien lankeaa
Sydämessään voima kuin heleä nauru
Joka kantaa maailmain taa
Aikojen saattoon tuulen tytäare
Laulaa kaunista lauluaan
Aallon eksyneen kotiin kutsunsa saa
Hellä kätensä metsän kehtoa keinuttaa
Suuri on hänen väkevyytensä
Valtava hänen voimansa
Karuilla mailla kasvanut
Mies alla jäisen tuulen
Vain vire joukkonsa johtaa
Myrskyn silmästä tyveneen
Soturin tie on mainettaan kantaa
Ei miekkaansa maahan laskea saa
Soturi, sankari
Viitan kultaisen kantaja
Taisteluun, kuolemaan
Tiellä jumalten kaupunkiin
O' hear the daughter of the wind
Singing her fairest song
How gently her silent breath
Caresses the lilies on the open lake
Into the deepest green of her eyes
Is cast the light of stars
In her heart, strength like brightest laughter
That endures beyond worlds
'til the end of time daughter of the wind
Is singing her fairest song
A lost wave guided home by her call
The sleeping woodland cradled by her hand
Grand is his power
And enormous his strength
Man grown on barren lands
Grown under an icy wind
A mere breeze can lead it’s forces
To calm through the eye of a storm
The way of a warrior is to bear his name
Never to lower his sword
Warrior, a hero
Bearer of the golden cloak
Into battle, into death
On the path to the city of the gods