Henkselipoika

Minä piikoja pihalla katselen
Kuka ois yhä vanhana tuttu
Mutta kuinka me vanhaksi päädyttäisiin
Se onkin jo ihan eri juttu
Minä heinäsen huulille asetan
Siinä katselen piikojen työtä:
Yksi kantaa jo maitoa kannuissa
Kuka ollut on aitassa yötä?
Minä hattua otsalla parannan
Sitä auringon neulaset vaivaa
Vaiko piikojen poskien punerrus
Joka surujani rinnasta raivaa?
Ja astua kuin yli kukkasten
Yli päivien kulkuriöiden
Kun piikaani pihalla katselen
Renkinä ovia availen
Onko piikanen milloinkaan katsonut
Tätä koreaa henkselipoikaa?
Joka kesteissä pelimannin palkitsee:
«Yli yön, yli työn yhä soikaa!»
Minä piikoja pihalla katselen
Sitä kolmannen viljavaa tukkaa
Vaikka hymy kuin kesäyö kultainen
Kutoo päivin se mustinta sukkaa
Siinä tummia pilviä pilkottelee
Piha sateesta sukkelaan kastuu
Kuka porstuaan ovensa avaakaan
Vielä rinnalla aikoja astuu
Ja astua kuin yli kukkasten
Yli päivien kulkuriöiden
Kun piikaani pihalla katselen
Renkinä ovia availen
Onko piikanen milloinkaan katsonut
Tätä koreaa henkselipoikaa?
Joka kesteissä pelimannin palkitsee:
«Yli yön, yli työn yhä soikaa!»