Outolintu

ollei kohta ala sataa rahaa kaatamalla
Taitaa tämän pojan koti olla taivasalla
Ellen sitten palaa sinne synnyinmökin nurkkiin
Luonnettani laveaa kätke kukkapurkkiin
Huusin hurjaa lähtöäni läpi koko läänin
Vuoden päästä palasin jo aivan vähin äänin
Kunnes jälleen aloin jonkun pirun piehtaroinnin
Niiden töiden myötä nimeen sain sen huonon soinnin
Kaikki hyvä, mikä voisi ahdingossa auttaa
Kurkusta on alas mennyt Koillismaitten kautta
Jätti mulle metsämaita mielin määrin vaari
Mutta nyt on juotu joka ikinenkin aari
Olen tehnyt synnit, joita kirkkokansa kaihtaa
Yhtä usein kuin se kansa pyhäpaidat vaihtaa
Niiden päälle olen vielä tehnyt pari uutta
Siksi tuskin koskaan saanen armon tilaisuutta
kertosäe:
Piruko mun kiesini suunnat ties?
Ilo meitä elättää
Suuret surut selättää
Mitä kenellekin jää?
Minä olen outolintu
Kieroon kasvaneesta puusta lehahdan
Kun perään ammutaan
Lehtimetsän siimeksestä katsellut oon puuta
Jonka juureen haudata voi lihaa sekä luuta
Jotta edes kaunis muistomerkki musta jäisi
Jollen huomispäivän tullen enää hengittäisi