Ja mä laulan

Miten mä sain sen päähäni, että elämä ois raskas kantaa
Että mun hartioillani lepäis kaikki tän maailman murheet
Voi tätä traagisuuden määrää, jota mitenkään ei voi selittää
Kuka teki kauneudesta väärää, paitsi jos se on kadotettu jo
Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu
Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu
Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan
Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa
Lopulta korjaa kuolema, se on ainoo, mikä on varmaa
Kun kristallipallon pintakin on lumisateinen tai harmaa
Ilman vuoronumeroa jonotetaan, läpi elämämme jotain odotetaan
Käytetään päivämme häpeämällä, vaikka lopultakaan tää ei oo niin ikävää
Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu
Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu
Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan
Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa
Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu
Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu
Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan
Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa