Kaipaava haavanlehtinen

Mä olin yksin — yksin kun jäin,
Ja pidin seuraa vain itsellein.
Mä luin lehtee lopusta päin
Ja kaadoin tintoo sisällein.
Mä henkilöjä-osan liitepalstoja luin
Ja etsin yksinäistä ymmärtäjää.
Mä siihen skeptisesti suhtauduin,
Mut mietin, kannattaisko yrittää.
Ja sitten näin sen nimimerkin:
«Kaipaava Haavanlehtinen.»
On yksin jossain mielin herkin
Hän kiihkon kuriiria ootellen.
Mä lehden konttoriin vein vastauksen
Ja siinä tapaamista ehdottelin.
Mä pyysin vaitiololupauksen
Ja loppuun runoakin yritin.
Myös tuntomerkit panin sivun laitaan:
«On mulla violetit verkkarit,
Ja pankin mainos on painettu paitaan,
Ja paidan päällä reilut henkselit.»
Siis luona patsaan Runebergin
Sua ootan kello yhdeksän.
Saat vielä yhden tuntomerkin:
«Kwai-joen siltaa"vihellän.
Sä tulit pidellen neilikkaa
Ja minä marssia vihelsin.
Sä kysyit: Teiltäkö lohtua saa?
Mä sanoin: Senpä jos tietäisin.
Me mentiin Hotelli Hannikaiseen
Ja sinne viikoksi hukuttiin.
Virta kytkettiin kahteen yksinäiseen,
Me tuskin tuntiakaan nukuttiin!
Mä vielä nään sen nimimerkin:
«Kaipaava Haavanlehtinen.»
On yksin jossain mielin herkin
Hän kiihkon kuriiria ootellen.