Vahantajoki

Sade vilvoittava valuu maahan
Janon sammuttaa
Pitkä vilja pienen pojan
Syliinsä hukuttaa
Joessa varpaat viilenee
Kun varoo vaan ettei kalat haukkaa
Aurinko on mukava kaveri
Mutta onneksi kaukana
Kesäkuisen äidin syliin saa
Vihreyteen kellahtaa
Lämmin tuuli keuhkot täyttää
Naapurin pellolla kasvaa vuori
Se kerran valloitettiin
Viimesyksyiset koivunlehdet
Sanomalehteen käärittiin
Henkisavuja pössyteltiin
Kunnes polvet notkahti
Ja seuraavalla viikolla vuorenlaki paloi poroksi
Merkkimme näihin maihin jää
Ilmakivääri ja tähkäpää
Naapurin isännälle veli näyttää
Joskus poikien kanssa mennään ryyppäämään
Joen rantaan
Hiekkatörmälle nuotiopaikan
Kaivamme santaan
Pimeä vihreä, ympäröi kuu meitä
Taivaalta möllöttää
Sitä pontikkapullon pohjan läpi
On kiva töllöttää
Keväisen koulupäivän
Joen rannassa mieleen jäivän
Esterin olut täyttää
Älä ota maailmaani pois
Ilman en elää vois
Maa lapsilleen kuuluu