Preussinpunaista

Hiljaisen huokauksen
Myötä kesken askareensa jää
Muistaen miehen sen jolta
Lahja kangas oli tää
Ylpeänä voi kantaa pukuaan
Sen sai hän kerran rakkaaltaan
Pukeutuu hän preussinpunaiseen
Päivään menneeseen
Nyt antaa muiston tuon kuljettaa
Niin kauas eiliseen jälleen vierelleen
Armaansa hetkeksi saa
Jokaisen lupauksen nainen
Taas mieleen palauttaa
Kaiken sen hellyyden
Jonka nuori sydän antaa saa
Ylpeänä voi kantaa pukuaan
Sen sai hän kerran rakkaaltaan
Pukeutuu hän preussinpunaiseen
Päivään menneeseen
Nyt antaa muiston tuon kuljettaa
Niin kauas eiliseen jälleen vierelleen
Armaansa hetkeksi saa
Hän preussinpunaiseen
Vanhaan kankaaseen
Taas saa kyyneleet hukuttaa
Ei tarkoitettukaan
Sitä jatkumaan
Punaista preussin on vaan