KUIN SÄVEL OISI HÄN

Kun mä kuulen taas sen tutun sävelen
Jota joskus itsekseni hyräilen
Se mieleen taas sen saa
Se mulle muistuttaa
Kuinka häntä kaipaankaan
Mä käännyin pois ja niin
Jo kaartoi kauaksi tie
Mut sävelmän
Mä säilytän
Ja sitä hellin niin kuin sävel oisi hän
Kauas mut luotasi vie
Vaik pauhu sen
On melkoinen
Voin sävelmän mä kuulla tän
Sydämes sen säilytän
Niin kuin sävel oisi hän
Kuinka maassa saattaa sielu ollakaan
Kuin ois graniittinen paasi painonaan
Mä pelkään muistoa
Ja pelkään unohtaa
Kuinka häntä kaipaankaan
Mä käännyin pois ja niin
Jo kaartoi kauaksi tie
Mut sävelmän
Mä säilytän
Ja sitä hellin niin kuin sävel oisi hän
Kauas mut luotasi vie
Vaik pauhu sen
On melkoinen
Voin sävelmän mä kuulla tän
Sydämes sen säilytän
Niin kuin sävel oisi hän
Voin sävelmän mä kuulla tän
Sydämes sen säilytän
Niin kuin sävel oisi hän