Vihaa

On minätähän palavan kastin murhapolttoapunani avaa lahja
isken ja vihatun maailman taloja kaataa
Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.
Eikäole todellista miten haluan pahaa.
Eikäole todellista miten pelkään rauhaa.
Kiristän siteen työlaturista pois, pahimman ystävän veitsen selkääni soit, sano.
Sydän itkee suren, naurusi näen.
Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.
Eikäole todellista miten haluan pahaa.
Eikäole todellista miten pelkään rauhaa.
Ja Vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa ja vihaa.
Eikäole todellista miten haluan pahaa.
Eikäole todellista miten pelkään rauhaa.