Kaunis kun itken

Viinilasi hajonneena lattialla
Punaisia roiskeita seinällä
Huudan tyhjään huoneeseen
Ripsiväri valuu pitkin poskia
Onneks mä oon kaunis kun itken
Kun mä itken
Kun mä itken
Onneks mä oon kaunis kun itken
Pahin vihollinen katsoo peilistä
Päässä maailma jota muut ei ymmärrä
Mieli riivaa, kenelle vois tästä puhua
Joku tuntematon vaan
Onneks mä oon kaunis kun itken
Kun mä itken
Kun mä itken
Onneks mä oon kaunis kun itken
Hei, astun ulos varjosta
Hei, halailen mun hulluutta
Hei, putoon asfaltilla
Pohjalla on sekavaa
Siellä pelkään kuolemaan
Mut onneks mä oon kaunis kun itken
Kun mä itken
Kun mä itken
Onneks mä oon kaunis kun itken
Itken
Kun mä itken
Onneks mä oon kaunis kun itken