Aaveet

Ensimmäisen illan istun sängyllä polvet ristissä
Ikkunasta vetää, pidän villasukat jalassa
Teepussissa lukee aamutee
Mutta aurinko on jo laskemassa
Toisen illan istun sängyllä polvet ristissä
Ja minulla on sinua ikävä
Vaikka en koskaan sinua ehtinyt tuntea
Kasvosi ovat kauniit, mutta silmäsi ovat kuolleet
Kolmannen illan istun sängyllä
Ja sinä vaikutat vieraalta
Joko sänkesi on kasvanut
Tai kasvojesi iho vetäytynyt
Ei nälkää, ei pelkoa, ei kipua — vain aaveita
Ei suuntaa ei mitään mihin tarttua
Ei rakkautta, ei toivoa, ei haaveita — vain aaveita
Ei menneisyyttä ei tulevaisuutta
Neljäntenä iltana en istu enää sängyllä
Pelotat minua enkä muista
Rakastinko joskus sinua
Tuoksusi inhottaa minua
Viidentenä iltana en istu enää sängyllä
Minua inhottaa että erität
Ruskeaa nestettä lakanoille
Jotka alle viikko sitten ostin