Hilma Ja Onni

Rantamalla Likolahden
Hilima Holkin kanssa kahden
Yhteisestä rakkauvesta
Aina haaveiltiin
Käessä pitelin Hiliman kättä
Aettaan mentiin sitten viivyttelemättä
Tekohampaat samaan lasiin
Yöksi laitettiin
Kunnes Hiliman vei multa Onni
Laukkanen, kylän ravattisonni
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kuule nyt en
Poissa lasista on Hiliman hampaat
Myöty kanat, siat, lampaat
Konelypsyyn kantturat täytyi
Minun totuttaa
Navettaan minä mänen nytkin
Rikki lypsykoneen kytkin
Miksen Hilma koskaan sua
Takaisin minä saa
Miksi Hilman vei multa Onni
Laukkanen kylän ravattisonni
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kuule nyt en
Kynsilakkaa oot sä lyönyt näppiin
Aittas oven laitat säppiin
Vällyn väliin painut kanssa
Onni Laukkasen
Kumiteräs aitan rappuun nojaan
Tuskissain minä kaivan ojaa
Laukkanen ja syksy saa
Mutta minä en
Koska Hilman vei multa Onni
Laukkanen kylän ravattisonni
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kuule nyt en
Jätitko mut Hilma ehkä juuri siksi
Etten koskaan tullut vänkäriksi
Lietettä kun luukun läpi
Mätit lantalaan
Nyt mä kaikkea kadun vasta
Hilma ootteloo jo Onnin lasta
Kahen viikon piästä niihen
Häitä tanssitaan
Kuokkavieraaks meinaan mennä minä päissään
Kostan Hilmalle ja pieraisen häissään
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kun kuule minä en
Ihan itekseni kuopan katolla
Näin sinua muistellen