Yön reunalla

Enää hiljaisuutta viileää
nämä huoneet hengittää
Kylmä kaikuu ja mua vainoaa
hetket hylkii elämää
Vaikka päivät kivun lieventää
voi auttaa kiire työn
Niin mä muistoihini hautaudun
taas reunalla tän yön
On tyynyllä hius, mä sua hengitän
Kertosäe:
Niin kirkkaana nään sun hahmosi
vierelläin tuoksus mut täyttää
Ei, en voi käsittää
sä olitkin unta vain, unta vain, unta näin
Kun sä lähdit, susta jälki jäi
tähän kohtaan jokaiseen
Siihen kohtaan minun sielussain
jota enää tunne en
Katson pimeyteen niin siniseen
näin Orionin vyön
Ehkä on jo hieman kirkkaampaa
nyt reunalla tän yön
On tyynyllä hius, mä sua hengitän
Kertosäe:
Niin kirkkaana nään sun hahmosi
vierelläin tuoksus mut täyttää
Ei, en voi käsittää
sä olitkin unta vain, unta vain, unta näin
On tyynyllä hius, sen pois puhallan
Kertosäe:
Niin kirkkaana nään sun hahmosi
vierelläin tuoksus mut täyttää
Ei, en voi käsittää
sä olitkin unta vain, unta vain, unta näin
Niin kirkkaana nään…
Ei, en voi käsittää
sä olitkin unta vain, unta vain, unta näin