Uusi vuodenaika

Ullakkohuoneiston ikkunasta
katselen nousevaa aurinkoa
Nyt se jo silmiä häikäisee,
talojen kattomeri kimaltee
Kertosäe:
Uusi vuodenaika on
talvi kylmät luunsa korjatkoon
pois kantakoon
Voittamaton aurinko
meidän päivät valaisee
valaisee
Kertosäe2:
Kun minä taivuin lumen alle
ja siellä odotin
että kaikki olis niinkuin ennenkin
Ne päivät pimeimmätkin jaksoit rakastaa
siihen nousen viimein vastaamaan
Siihen nousen vastaamaan
Aurinko tyynyillä tavoittelee,
vuoteesta pois sinut houkuttelee
Kietoudut peittoon ja käyt istumaan
syliini kun päivä on korkeimmillaan
Kertosäe:
Uusi vuodenaika on
talvi kylmät luunsa korjatkoon
pois kantakoon
Voittamaton aurinko
meidän päivät valaisee
valaisee
Kertosäe2:
Kun minä taivuin lumen alle
ja siellä odotin
että kaikki olis niinkuin ennenkin
Ne päivät pimeimmätkin jaksoit rakastaa
siihen nousen viimein vastaamaan
Voittamaton aurinko
meidän päivät valaisee
Kertosäe2:
Kun minä taivuin lumen alle
ja siellä odotin
että kaikki olis niinkuin ennenkin
Ne päivät pimeimmätkin jaksoit rakastaa
siihen nousen viimein vastaamaan
Kertosäe2:
Kun minä taivuin lumen alle
ja siellä odotin
että kaikki olis niinkuin ennenkin
Ne päivät pimeimmätkin jaksoit rakastaa
siihen nousen viimein vastaamaan
Siihen nousen vastaamaan