Kuvat

Niin kaukana omasta maasta,
vanha ystävämitäetsitkään.
Tääumpeen kasvanut polku ei sua kaipaa,
ikihongat uhkaavina tuijjottaa.
Myrskyt ne teki tehtävänsä,
ajat sitten sävarmaan huomaat sen.
Ei hirttähirren päälle voinut jättää,
sota jonka luonto kesti kärsien.
wooo-ooo-oo…woo-oo-oo…
Silti hymyillen kävelet halki näiden metsien,
jotain tiedät mitäminäen.
Kuvat joita muistoissasi kannat hellien,
ne peittääsulta karun totuuden.
Ei täätaivas ookkaan sulle vieras,
turhaan puolestasi pelkäsin.
Viimeisen kerran katsot taakses,
silmät loistaen kasvoin iloisin.
wooo-ooo-oo…woo-oo-oo…
Silti hymyillen kävelet halki näiden metsien,
jotain tiedät mitäminäen.
Kuvat joita muistoissasi kannat hellien,
ne peittääsulta karun totuuden.
Ystäväni meni kiven kantoon,
katosi ilmaan mukaan puhurin.
Ainakin tiesi mitätahtoi,
minämietin mitäitse tekisin.
wooo-ooo-oo…woo-oo-oo…
Silti hymyillen kävelet halki näiden metsien,
jotain tiedät mitäminäen.
Kuvat joita muistoissasi kannat hellien,
ne peittääsulta karun totuuden.
by: Tico_87