Kujanjuoksu

«Ei enääkoskaan»,
maailman tyhjin lause,
ja sitäminähoen
ja joka kerta se on valhe.
Niin vain sille tielle jää.
Ja taas itseään pettää.
Iankaikkisesti,
ne kaikki tyhjät illat.
Hulluuteen pesti,
ja taas paloi takana sillat.
Vastatuuleen sammui taas
se pieni pilke, joka järjestämuistuttaa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.
Ei ikinän (?) päähän
on aina niin lyhyt.
Ne siltäsäästyy,
joilla sielu on ehyt.
Joita ei maailman tuulet kosketa.
Jotka elääpilvilinnoissa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.
Kunniakseni malja juokaa,
ne jotka osaa lopettaa
tän kujanjuoksun,
jota minäjatkan,
kunnes taju katoaa.