Koomikko tahtomattaan

Ei mielipidettään kysynyt kukaan
Kun mukaan revittiin tähän onnelaan
Ei lasta toispuolista halunnut mukaan
Äiti liian nuori joka katosi kuin pieru saharaan
Savuna ilmaan
Matkansa alkoi mutkaista tietä
Se johti paikkaan missä muottiin valetaan
Kun ikäisensä vääntää vierasta kieltä
Hän jokeltaa ja ulisee, ei opi puhumaan
Sanaakaan
Koomikko tahtomattaan
Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa
Koomikko tahtomattaan
Hänet löytää se joka tarvii huonompaa
Esirippu nousee, uusi päivä alkaa
Epävarmoin askelin ulos taapertaa
Ei itseään sure vain kohauttaa olkaa
Kun kadulla nuo katseet taas odottaa ne tuijottaa
Kehonsa vankina päivästä toiseen
Maailmassa pienessä kiertää ympyrää
Niin pienistä asioista ilonsa löytää
Mieli suojelee, ei anna ymmärtää, enempää
Koomikko tahtomattaan
Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa
Koomikko tahtomattaan
Hänet löytää se joka tarvii huonompaa
Koomikko tahtomattaan
Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa
Koomikko tahtomattaan
Hänet löytää se joka tarvii huonompaa
Koomikko tahtomattaan
Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa
Koomikko tahtomattaan
Hänet löytää se joka tarvii huonompaa