Raportti

Tsekkaa mit m teen kerrankin unohdan kiireen
Tsemppaan kynn kteen, iti skrivaan sulle kirjeen
Damn, alku on aina vaikee
Mahdotont yhes vrssys kertoo aivan kaikkee
Vaik ei mun kyl ees tartte, on itsestn selvyyksii
Ja asioit joit ei muitte tartte yytsii
Muutin nuoren yksin ilman kummempaa syyt
Ei takan mitn ei mikn muutenkaan syyp
Iti rakastat ja murehdit
Ei ht prjn tuun taas kymn ku ehdin
Ja l ees epile m ketn en
M ketn en saa kiitt niin ku sua!
Et kasvattanu mitn pellee vaan huolel
Maailman vahvin iti eilen ja huomen
M taidan olla pnvaiva, pyydn anteeks
Ikuisesti rakkaudella sun poikas Anders
KERTO
Karrankin unohdan kiireen ja kirjotan sulle kirjeen
Jaksat tsiigaa mua ja pystyt antaa anteeks mulle virheet
Karrankin unohdan kiireen ja kirjotan sulle kirjeen
Sulle rakkaut riitt, en pysty koskaan tarpeeks kiittn
T on vaikee alottaa, mut nyt aikeen raottaa
Tt` aihet` ja koittaa, vaikkei kaikkee sanookkaan pysty
Ei tarvii. Ei kysymyst, rakkaus rittny ain
Ja kun en oo pysyny pystys oot pitny ain
Hyv huolta. Ei, vaan parast huolta!
Ja vaikken enn asu siel, en lhde koskaan luotas
M olin lhel kuolla. Siit pyydn anteeks, ku sikytin
Oot saanut kest ihan tarpeeks!
Varotat ain et oon holin voimille alttiin
L huoli, kaikin puolin koitan olla skarppin
En oo ku is, joka ain oli pelille valmiin
Ja koitan parhaani olla Oliverille mallin
Ja niin, ku kysyt onks ikv, ja vastaan «ei oo»
Niin se ei oo ain totuus, kyl s tiit et se ei oo.
Oot nyttny maailmaa. Niin paljon nhnyt vaivaa
Ups, taas aika loppuu, rakkaudel sun Markkus, aina!
KERTO
Iti ja is, haluun nyt teille nyt kirjottaa
Niin paljon sanottavaa, en tii mist alottaa
Vlil unohtunu vastuu, kiinnostanu laisinkaan-