Syksy

Kun parvet lentääetelään,
niiden lentoa mähiljaa
katselemaan jään
Ja vaikka päälläikijää,
sydämessäroudan alla
alkaa lämmittää
Mut talvet mukana kulkee,
vaikka kuinka lämpimään mun
askeleeni veis
Ja viimat syliinsäs sulkee,
niihin nojaten mänämä
syksyn laulut tein
Ja vaikka olen joskus vain väsynyt mies
Tahdon loppuun asti käydäkoko tien
Siinävahvistakoon mua se suurin
Joka kyllätietää, mitätiellävaaditaan
Kai siksi tunnen ikävää, kun yhtään
sävelmääen täälläosaa lämmittää
En silti laulamasta laata, saata sillä
muustakaan ei lämpöäjää
Ei täälläilmaiseksi saa, mitään siksi
suurinta näin ihmetelläjaksaa
Kun ilman syytälahjoittaa, voiman jolla
tässäkylmyydessätaivaltaa
Ja vaikka…
Kai joskus meistäjokainen,
tarvitsee vahvistuksen
Sille ettäsentään ihmiseksi
kelvollinen on
Vaikken sitäuskoiskaan,
enkäoppis luottamaan
Sinun edessäsi tuntea ei tarvis häpeää