Taivaanrannan maalari

Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä, kun kuljettiin
Kunnes väliltämme ovet suljettiin
Sua kuuntelin sä kuuntelit myös sydäntäni mun
Kesken lauseen panit poikki puhelun
Mä vaikka kuinka leikin osaavani psykologiaa
Ei se saanut pysymään sua paikallaan
Sä aika-ajoin väsyit suureen tuskaan huomisen
Ja aloit kyyneltesi juomisen
Oi taivaanrannan maalari jos aiot pitää sanasi
Sun täytyy keskittyä jälleen luomiseen
Oi taivaanrannan maalari riisu valheenhaalari
Ei nousu auringon saa jäädä huomiseen
Sivellin jos kuivuu menee kaikki poskelleen
Sä hakeudut taas paikkaan pimeeseen
Sadepilvet itkee kastellen taas koko maan
Ja vanha kuu ei muista lupauksiaan
Sä olit matkalla jo naisen syliin silmät loistaen
Mutta kompastuitkin kiveen kohtalon
Nyt myrskytuulet ulvoo sulle korvaan toistaen
Maailma on paikka onneton