Kuutamon poika (Hijo de la Luna)

Tarinan toi tuulet
Lauluna sen kuulet
Rukoili näin kuuta
rakastunut nainen polte rinnassaan:
Omakseni anna
kaunis nuorukainen tumma heimoltaan
Vaimoksensa tumma sinut ottaa
vaan en tahdo jäädä palkkiotta
Kun saat avun vaivaan, uhraat mulle taivaan;
lapsen esikoisen
Miehen rakautta kuulta pyydät,
mutta ken tahtois äidin moisen
Syli kylmä on kuulla
Ei se rakkautta jaa,
ei voi äidiksi tulla
Miten helliä voikaan
emo kaukainen lasta ihmisen?
Kuutamoin poika
Isä katsoi lasta kalvakasta
Tummakulma tuntee vihaa julmaa
Tukka hopeainen, silmät niin kuin tuhkaa
Kunniaansa uhkaa
En lehtolasta huoli, valkolaiseen kiinny
Se on jauhoissa siinnyt
Syli kylmä on kuulla
Ei se rakkautta jaa,
ei voi äidiksi tulla
Miten helliä voikaan
emo kaukainen lasta ihmisen?
Kuutamoin poika
Häpeän kun hälle tuotti nainen
Tikariinsa tarttui mustalainen
Lävistäen rinnan, katso minkä hinnan
maksaa valheesta saat
Lapsen kantoi sinne, missä päättyi rinne
kun hylkäs vaihdokkaan
Syli kylmä on kuulla
Ei se rakkautta jaa,
ei voi äidiksi tulla
Miten helliä voikaan
emo kaukainen lasta ihmisen?
Kuutamoin poika
Kun on kehrä suurin kuutamolla,
lehtolapsella on lysti olla
Kun se suruun vaipuu, kaarelle kuu taipuu
lasta liekuttamaan
Kun se suruun vaipuu, kaarelle kuu taipuu
lasta liekuttamaan