Rakkaus on hulluus

Aamulla kun saavun niin mä sua aattelen
Ja poistuessa illalla taas tunnen kaipauksen
Viikonlopun tunnit ovat yhtä ikävää
Kun moneen, moneen aikaan en sinua mä nää
Pois mä lähden täältä nyt, pois, kauas katoan
Työpaikan pulpettini muille luovutan
Sinun vuokses lähden, senhän tiedätkin
Niin epätoivoisesti mä sua rakastin
Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton
Rakastuneen maailma sijoiltansa on
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää
Tunteitaan vain jauhaa hän ken yksin jää
En sinua voi unohtaa, en mielestä sua saa
Mutta ehkä etäisyys hieman helpottaa
Ettei rinta pakahtuisi surun tunteeseen
Kun parkkipaikan ruudusta nään autos lähteneen
Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton
Rakastuneen maailma sijoiltansa on
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää
Tunteitaan vain jauhaa hän ken yksin jää
Onnettoman rakkauden lie Piru keksinyt
Kammioista Helvetin sen aineen kerännyt
Ettei saisi ihmislapsi rauhaa päällä maan
Että tuntis kaipauksen, vaan ei onneaan
Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton
Rakastuneen maailma sijoiltansa on
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää
Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton
Rakastuneen maailma sijoiltansa on
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää
Rakkaus on hulluus… (Rakastuneen maailma sijoiltansa on)