Yön syliin

On soitto taas vaienut viimeiset lähteneet
on yön syliin pois.
Jään hetkeksi pöytääni istumaan vielä,
ja nään vierelläin sun.
Haaveita vain tiedän mä sen,
mennyt oot luotain pois.
Mä nousen ja laskuni maksan
käyn yön syliin sateiseen kaupunkiin.
Kun sä lupasit jäädä mun luo,
luulin jo niin onnen se tuo.
Mutta hymysi häipyi pois, unta kuin ollut ois.
Mä takista kauluksen nostan
ja kadulle käyn, yön syliin pois
ja kuulen kun äänien joukosta
askeleet sun lähelle tois.
Haaveita vain tiedän mä sen mennyt oot luotain pois.
Nyt jatkan taas kulkua yön syliin tummaan
se kyyneleet piilottaa.
Kun sä lupasit jäädä mun luo luulin jo niin
onnen se tuo.
Mutta hymysi häipyi pois unta kuin ollut o