Rannalla kyynelten meren

Mielenhaikeus surut jäivät kyynelin erosin
ohi vieri harmaina päivät sua öin ikävöin
joskus sinut kun uneen suljin sinut näin lähelläin
yhä vielä kanssasi kuljin ja me itkimme vierekkäin
Me kaksi rannalla kyynelten meren
niin korkeina mainingit käy
suojaisa poukama meille kahdelle ei vain näy
me kaksi rannalla kyynelten meren
sen eronneet löytää vain voi
aavaton, lohdutun, surun tunteita tuuli soi
Emme löytäneet sitä rantaa missä saa rakastaa
sydän rauhaa ei tahdo antaa omanain olet vain
sinut uudelleen unet luovat, rakastan, eroan
surun vain ne mieleeni tuovat kuvan kaikista tummimman
Me kaksi rannalla kyynelten meren
niin korkeina mainingit käy
suojaisa poukama meille kahdelle ei vain näy
me kaksi rannalla kyynelten meren
sen eronneet löytää vain voi
aavaton, lohdutun, surun tunteita tuuli soi …(x2)