Halava

Kuoli kerran vanha vaimo
Talvisen talon perältä
Ruumis ruodolle ylisen
Lukko vintin vartijaksi
Vaan kuuluu kuin askel yltä
Enemmän eteisen päältä
Kova on ylinnä pauhu
Käy jalka katossa kuolon
Astu askel, astu askel
Astu ainainen, ajaton
Käy kuin kuolo, käy kuin kuolo
Käy kuin kuoleman kavio
Riko sukka, ruumissukka
Surujen puettu sukka
Sillä hetken vielä voimme
Tule tanssini pariksi
Hiipi hirsille ylisen
Ruumis kuin kävellen käynyt
Istui nurkkaan tuo peläten
Yö on yksin vastassani
Portilta pirut ajavat
Minä katson, hengittäjä
Tanssissa hengittämätöntä
Nouse viimeisen ikäni
Yön ehtymättömän luokse
Nylje nyrkit, nylje nahka
Kylki kyynärten takana
Niin kuin viimeisen jalalla
Käy kauas nuo katoavaiset
Kunnes kerran n palaavat
Minä voin sinuksi tulla
Sinä voit minuna olla
Mutta hetken heiluvaksi
Tul tanssini pariksi
Nouse päivästä kadonnut
En minä Perkele kenessä
Muussa voisi kauaa olla
Vaan nyt polttelet minua
Poltinko minä sinua?
Jää iäksi arkun alle
Jää nyljetty multiin mennä
Sinä kuoleman Halava!