Surunmurhaaja

kasvoilla kirjaimia
käsivarsilla sanoja
sydämissälämmintäverta
poskilla surunauhoja
puhutaan kuin pakkaselle
puhutaan pohjatuulelle
joka suurena valtatienä
nousee meidän väliimme
ja kirjan nimi joka vapauttaa
ei oo kirjoitettu kirjaimilla
surunmurhaaja —
mahtuisitko tähän
tulisitko tänne asti
tietäisit kulkeneesi
liian pitkän
liian pitkän matkan
kuin lintu lepäämässä
vaikka joka oksa horjuu
kuin kala ennen koskea
tietämättä, taitamatta
epäilysten kirkkotarha
kasvaa piikkipensastaan
kun aika tuskan jälkeen
jatkaa outoa kulkuaan
silloin
hiihän hirven
hiihän hiien
hiihän taivosen hipiän
hiihän hirven
hiihän hiien
hiihän huomisen häpiän