Nimetön

Kun aamun veitsi taivaan halkaisee
Valo repii huoneen rikki hajalle
Kielen paksuus täyttääkoko saastaisen suun
Kasvot kuivaa savea ja lantaa
Nuo hahmot muistin laidalla parveilee
Kuin patsaat pimeässärapussa heiluu
Yön tummaa kudosta kutoo pistimin, sorkin
Kutsuvat ihmeen kauniina kuoroon
Kiellän sanomasta enääsanaakaan
Olen kyllästynyt puheen horinaan
Tämälääväon valheita täynnä
Kierrän huonetta kuin puukko kädessä
leikkaa
siipesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
hiuksesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
huulesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
unesi pois
OLE NIMETÖN
Totuuden kalastaja verkkoineen ja onkineen
Hävinnyt, hukkunut totuuden mereen
Lattia lasimurskan peitossa
Peilissäkänninen saatana
Mainosten jumalat toisilleen hymyilee
Käsi vapisee säätimellä
Tuosta elämäjatkuu tai katkeaa
Tähän tarvitaan vahvempaa humalaa
leikkaa
siipesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
hiuksesi pois
OLE NIMETÖN
leikkaa
huulesi pois
skiimbaabadambadam
leikkaa
unesi pois
OLE NIMETÖN