Kain

Pohjoinen puhaltaa
riisuu mielen vaatteistaan
ja epäonnen sirpaleista peili liimataan
se sielläpalelee, sinun mykkäkuvasi
se todistaja totisena kaiken jälleen kerran
turhanpantiks toteaa
Ja teitpäminkäteit
viiltääviima vastaan
ihmishahmot jäätynyttätulta sylkee vatsastaan
kun käsin avatut tahtoo toivoo varastaa
ja viimein erään aamun tullen saapuu eteen
portin joka johtaa tyhjyyteen
Ei virtaa mikään, kaikki jähmettyy
ei veden kalvo heijasta kuin pimeää
ja hahmo joka räntääkulkee yksin kylmissään
yksin kulkee, yksin sinne jää
Vaan mitätahto on
mitätoivomukset
vai salaisuusko taikuus vaihtaa sinut liikkumaan
ketäkuuntelet
jos ketään vasta tähän maailmaan
on oikeutesi julmaa
kylmät silmäs ja ne katseen kesken lennon pysäyttää
Ei virtaa mikään, kaikki jähmettyy
ei veden kalvo heijasta kuin pimeää
ja hahmo joka räntääkulkee yksin kylmissään
yksin kulkee, yksin sinne jää
Sinuun me turvaamme
kiusatut sielut
itseemme kiusaavat todistajat
Sinuun me turvaamme
nimeesi aina
vannomme julmuuden puolustajat