Eilinen

Käy ilta laskemaan
Tummuu varjojen alle maa
Syntyvän tunnen kyyneleen
Matkalleen jo karanneen
Olkoon niin et lähdet pois
Ja jäävain jälkees kaipaus tää
Olkoonkin niin minkävoin
Jos näin meille käy
Eilinen ei milloinkaan
Takaisin tuu uudestaan
Ei päivätkään voi häivyttää
Minkäkoin se jäljelle jää
Yön alle yksin jään
Tuikkii tähdet mun ikävää
Kuiskaten tuuli puhaltaa
Vaikka ehkäet kuulekkaan
Olkoon niin et lähdit pois
Ja jäI vain jälkees kaipaus tää
Olkoonkin niin minkävoin
Kun näin meille käy
Eilinen ei milloinkaan
Takaisin tuu uudestaan
Ei päivätkään voi häivyttää
Minkäkoin se jäljelle jää