Väistö

Kapeiksi käyneet on
kasvot jotka mätunsin
Kuihtuneet kuin ilma
vieläkään tiedäsyytä
Useat päivät on olleet
hiukan helpompia kuin eiliset
Tiettyyn rajaan asti pidin siitä
kun en huomannut mistäse kertoo
Päivääkään ei muuta kuin
vapaaehtoista sokeutta
Taistelun jälkiäon
vaikeaa piilottaa
Mut toisaalta niistähän voi
olla niin ylpee
Paljonko oikeastaan
haluaa muistaa
Vain virheestäoppiakseen
jota ei tunnusta
Vastaukset vääriin kysymyksiin
tilanteen tähden vain sumua nähden
Eilisestäon ikuisuus mut
huomiseen on tuplasti
Tämänkin hetken viisaus
muuttuu painolastiksi
Hauraampi kuin heijastus
valintojen oikeutus
Murtunut mielesi on
enkänäämitenkään
sitäkarttana päämäärään
Minäen vain usko
ettäsun on hyvänäin
muttei saa monikaan
sitäkoskaan tietää
sille ei oo paikkaa
Kauneus tekee kyyniseksi mutta
vastakohdasta ei edes puhua auta
Eilisestäon ikuisuus mut
huomiseen on tuplasti
Tämänkin hetken viisaus
muutuu painolastiksi
Hauraampi kuin heijastus
valintojen oikeutus
Uskoin
kuolemaan joka ei
jostain syystätullutkaan
odotin
valmiiksi vaikken laittautunutkaan
pelkäsin
vaikka se on niistäkaikista
turhinta
jotka on syvälle viety
Kätteni työn tunnistan
ja elän siitäuusintaa
Uskomatta lausettakaan
kirjoitettu tarinaa
Tarkoitus kai lunastaa
kuvalle jatkoaikaa
Eilisestäon ikuisuus
mut huomiseen on tuplasti
Tämänkin hetken viisaus
muutuu painolastiksi
Hauraampi kuin heijastus
valintojen oikeutus