Jäljet

Nämä jäljet ovat tulleet tänään
niitä voi lukea kuin rakkausrunoa.
Tuore lumi ei salaile mitään
ei sinun muuta tarvitse kertoa.
Sinä seisoit juuri tässä
ja häntä suutelit.
Kauan sylisi lämpimässä
tuota naista keinutit.
Minä tiedän miltä se tuntuu,
hän on kaunis ja mielenkiintoinen
ja kun arki mielestä haihtuu,
tulee hetkestä ikuinen.
Sinä tartuit kiinni tuuleen,
sitä koetit pysäyttä.
Tahdoit painaa jäljen veteen
ja sen siinä säilyttää.
Tätä jatkunut on ehkä pitkään,
hän on jättänyt sinuun jälkiä.
Niistä tiesin, vaikken tiennytkään,
enhän tahtonut turhaan epäillä.
Ja nyt pyydän ainoastaan,
että pysähdyt miettimään.
Tämä tulee aina vastaan,
jos jäljet vain peitetään.
Ja muista mistään et voi löytää
parempaa minua,
etkä herkuilla katettua pöytää
jokaisella aterialla.