Suuria kuvioita

Kotibileissä tavattiin
Sä kysyit kelloo
Mä tumppasin röökin sun ranteeseen
Iskit nyrkin mun ohimoon
Me ollaan frendejä oltu siitä illasta lähtien
Sut töihin järkkäsin pesulaan
Sieltä yhdessä meidät pian pihalle heitettiin
Sun mukaas se oli tilaisuus
Voitiin siirtyä vihdoin kuvioihin suurempiin
Enkä vähään aikaan ollut pystynyt nukkumaan
Lääkkeeksi vaivaan määräsit liikkuvaa maisemaa
Sä sanoit:
«Nyt lähdetään, ei jäädä itkemään
Ei tää miettimällä muutu miksikään
Sä joko tuut mun mukaan tai jäät ruostumaan
Kato, elämän sen voi kadottaa
Jos sitä liian pitkään odottaa
Kuolen jos en pääse liikkumaan»
Merisairas olin matkalla Tukholmaan
Siellä Läder-Sven -nimiseen hahmoon törmättiin
Se piti kortsuja buutseissaan
Sen kanssa päätettiin lähteä liftaamaan Hollantiin
Eikä päästy kuin Köpikseen
Kun tää buutsipelle jo korvaasi pehmeitä kuiskuttaa
Lähetit sen sulle tupakkaa hakemaan
Ja heti kun se häipyi me nauraen lähdettiin juoksemaan
Sit tutustuttiin tyyppiin joka oli matkalla Baltiaan
Hypättiin kyytiin, vietiin poranteriä Liettuaan
Sä sanoit:
«Nyt lähdetään, ei jäädä itkemään
Ei tää miettimällä muutu miksikään
Sä joko tuut mun mukaan tai jäät ruostumaan
Kato, elämän sen voi kadottaa
Jos sitä liian pitkään odottaa
Kuolen jos en pääse liikkumaan»
Pieni motelli keskellä ei mitään
Valtatieltä kuuluu äänet liikenteen
Katseeni osuu sun ranteeseen
Ja siihen jälkeen
Merkkiin punaiseen
Silloin jotakin tapahtuu
Silmänräpäyksessä kaikki entinen muuttuu
Ja niin olemme sylikkäin
Rintsikoitas riisun ja sä työnnät kieltä mun suuhun
Myöhemmin kattoon vieretysten katsellaan
Silmäni suljen ja vihdoinkin unta saan
Nyt lähdetään, ei jäädä itkemään
Ei tää miettimällä muutu miksikään
Sä joko tuut mun mukaan tai jäät ruostumaan
Kato, elämän sen voi kadottaa
Jos sitä liian pitkään odottaa
Kuolen jos en pääse liikkumaan