Katumuksen Kyinen Koura

Syvälle iskee
Säälin terä
Raiskatun vihansa kylvää
Haudattuna lakeuksiin
Tahratun sielunsa hylkää
Uhraa viattomuuden
Kipeästi hakkaa
Ruoskat ajattomuuden
Kenen puolesta kuolet
Kenen puolesta kuolet
Kiihkosta hetken hurman
Muiston muistan elämän turhan
Ylistetyn armomurhan
Ei henkesi lepää
Kauas kantaa kaipuu
Katumuksen kyinen koura
Sydäntäsi kivittää
Ei surmatta laske
Vaan manalle saattaa
Rukouksiinsa tukehtuu
Veripellon pientareella